| MoA ART |
|
|
|
Tuesday, 19 May 2009, 13:00 - 18:00 |
|
|
|
Jani Leinonen (1978) on suomalainen kuvataiteilija. Hänen tavaramerkkinsä taiteilijana on ollut muokata valmiita kuvia ja luoda niihin uusia merkityksiä sitä kautta - hän leikittelee kulutushyödykkeillä, markkinointistrategioilla ja kuuluisuudella. Omien sanojensa mukaan hän haluaa tehdä teoksen, joka varastetaan museosta sekä teoksen, joka päätyy piraattituotantoon Shanghaihin. Leinonen on ollut varsin paljon julkisuudessa itsenäisenä taiteilijana, Mäntän kuvataideviikkojen vuoden 2007 kurattorina sekä Taidetuunaamo-projektin vetäjänä. Hänen viimeaikaisiin teoksiinsa kuuluvat muun muassa Undress Me (2007), jossa hän on maalannut vaatteita pornolehdistä otettujen naistenkuvien päälle sekä kohuakin herättänyt Hyllytetyt Elovena-mainokset, jossa hän käytti teosten materiaalina Elovena-tyttöä. Elovenaa valmistava Raisio Oyj katsoi tavaramerkkiään käytetyn luvatta.
Kaisu Koivisto (1962) yhdistää esineteoksissaan ja installaatioissaan erilaisia tekotapoja ja materiaaleja: eläinmateriaaleja kuten nahkaa turkista, luita ja sarvia sekä terästä. Piirtäminen ja valokuvaaminen kuuluvat oleellisesti Koiviston työskentelyyn ja teoksiin. Teosten aiheet liittyvät hänen käyttämiinsä materiaaleihin, joissa on näkyvissä merkkejä eletystä elämästä: kulumia, naarmuja ja likaa. Kasvun ja hajoamisen prosessit näkyvät pinnalla ja ovat piilossa pinnan alla. Koivistoa kiinnostaa ambivalentti kauneus: samanaikainen houkuttelevuus ja vastenmielisyys, synteettinen ja orgaaninen. Kaisu Koivisto on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa kuvataidetta, Helsingin yliopistossa mm. taidehistoriaa, estetiikkaa ja tulevaisuudentutkimusta. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa kuvataiteen maisteriohjelmassa vv.2007–2009.
Mika Karhun (1969) taide kommentoi yhteiskuntaa, arvoja ja elämäntapaamme. Hänen teoksensa ottavat suorasukaisesti kantaa, mutta eivät kuitenkaan ole vain sanallistetun vakaumuksen kuvitusta, vaan myös poliittisen vakaumuksen ja vaihtoehtojen tutkimista kokemuksellisella, sanallistamista pakenevalla tasolla. Hän analysoi kulutuskulttuurin, militarismin ja autonomiaharhan läpitunkeman ihmisen epätoivoista yritystä unohtaa ruumiillisuutensa, kuolevaisuutensa ja kokemustensa sosiaalinen rakentuneisuus.
Eija Hakkola (1976) toimii taidemaalarina, kuva- ja ympäristötaiteilijana. Hän on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta Helsingistä 2004. Hakkolaa kiinnostaa maalaamisessa sen mukaansa tempaava voima. Se kun kaikki muu maailma unohtuu ja maalaaminen vie mukanaan. Jokainen maalausprosessi on aina heittäytymistä johonkin mitä ennalta ei voi tietää. Teokset syntyvät tehdessä eikä niitä ole mitenkään suunniteltu. Maalauspohjana on usein heijastava musta tai valkoinen akryylilevy. Maalausvälineenä Hakkola on käyttänyt meri- ja järviruokoa valuttaen sillä maalia levyn pinnalle.
Minna Jatkola (1974) on tullut tunnetuksi suurikokoisten yhteiskuntaa käsittelevien maalauksien tekijänä. Jatkolan maalaukset kuvaavat henkistä kodittomuutta ja identiteettiään etsivää pätkätyöntekijöiden sukupolvea. Sukupolvea, joka on kasvanut aikuisuuteen supertähtien ja laman ikonien saattelemina. Minna Jatkolan maalauksien poliittisuus käsittelee henkistä irrallaan oloa maailmassa. Markkinatalous ei ole muuttanut yksinomaan taloudellisia rakenteita; sen vaikutukset liittyvät siihen kulttuuriseen ilmapiiriin, jonka alaisuudessa ihminen sosiaalistuu ja virittäytyy suhteessa ympäristöön.
Jarmo Mäkilä (1952) on väittänyt tämän päivän maailman muodostuvan kuvista. Hän yhdistelee maalauksissaan kuvia, jotka ovat peräisin yhtä lailla maalaustaiteen historiasta kuin sarjakuvista, rock-kuvastosta tai elokuvista. Hän ei useinkaan käytä kirjoista selaillen poimittuja kuvia sellaisenaan, vaan ikään kuin värillisen kalvon läpi nähtynä. Näin ruiskumaalaustekniikalla toteutetut kuvat irtautuvat poptaiteen hengen mukaisesti taiteilijan henkilökohtaisen kädenjäljen palvonnasta. Kuvia lainaillessaan Mäkilä liittyy siihen jälkimodernististen taiteilijain joukkoon, jolle taiteen historia on alituista aiempien kuvien uudelleen muotoilemisen historiaa.
Mikko Ijäs 1978) on suomalainen kuvataiteilija ja taiteentutkija. Ijäksen laaja-alainen tuotanto käsittää maalauksia, valokuvia ja esineinstallaatioita. Ijäksen kulttuurikritiikki on kohdistettu romanttisiin ja individualistisiin identiteettikäsitteisiin. Mikko Ijäs on taiteen tohtori-opiskelija Taideteollisen Korkeakoulun (TaiK) visuaalisen kulttuurin osastolla, josta hän valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2006. Ijäksen teoksia on useassa kokoelmassa ja hänen teoksia on ollut esillä useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Ijäs luennoi jatkuvasti taideteoriasta ja taiteen historiasta TaiKissa sekä Helsingin avoimessa yliopistossa. Ijäs kirjoittaa myös artikkeleita ja kommentaareja eri julkaisuihin ja yrittääkin julkaista tekstejään mahdollisuuksien rajoissa myös täällä kotisivuilla. Mikko Ijäs asuu ja työskentelee Helsingissä
|
Back
|
